Varautumisen ja kriittisen viestinnän vaatimukset ovat olleet olemassa jo pidempään, mutta viimeaikaiset häiriöt ja epävarmuuden kasvu ovat tehneet niiden merkityksestä konkreettisempaa. Organisaatioiden on yhä useammin varmistettava toimintakykyään tilanteissa, joissa ei voida nojata ulkopuolisiin järjestelmiin tai oletuksiin globaalista saatavuudesta. Secappin vuosi 2025 heijastaa tätä kehitystä kriittisen viestinnän ja riippumattomuuden näkökulmasta.
Vuosi 2025 teki laajamittaisesti myös mediassa¹ näkyväksi sen, mikä Secappin työssä on ollut keskiössä alusta asti: varautumisen ja kriittisen tiedon on tavoitettava oikeat ihmiset nopeasti ja luotettavasti myös silloin, kun tilanne ei etene suunnitelmien mukaan. On entistä selvempää, että organisaatioissa varautuminen ja toimintavarmuus eivät enää näyttäydy irrallisina turvallisuusteemoina, vaan yhä useammin osana arjen johtamista ja päätöksentekoa.
Taustalla vaikuttivat useat samanaikaiset muutokset. Häiriöt ja uhkatilanteet monimuotoistuivat, niiden vaikutukset laajenivat yksittäisistä tapahtumista koko toimitusketjuihin ja samalla sääntely kiristyi. Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi NIS2-direktiivi, kansallinen lainsäädäntö ja sertifiointivaatimukset ohjasivat organisaatioita kehittämään varautumista aiempaa järjestelmällisemmin ja todennettavammin.
Vuoden 2025 keskeisiä kohokohtia Secappin näkökulmasta olivat:
- Secappin rooli kriittisen viestinnän ja varautumisen ratkaisuna vahvistui vaativissa toimintaympäristöissä.
- Kansainväliset asiakasreferenssit ja pilotit etenivät terveydenhuollossa, teollisuudessa ja viranomaisympäristöissä.
- Kumppanuudet ja hankintakanavat laajenivat ja madalsivat käyttöönoton kynnystä erityisesti julkisella sektorilla.
- Sisäinen kehitys ja hallittu kasvu vahvistivat Secappin toimintakykyä ja liiketoimintaa.
Riippumattomuus ja omavaraisuus nousivat keskiöön
Samalla keskusteluun nousi aiempaa vahvemmin myös riippumattomuuden ja omavaraisuuden merkitys. Häiriötilanteissa ei voi tuudittautua oletukseen, että kriittiset kyvykkyydet ovat aina saatavilla Euroopan tai Suomen ulkopuolelta, vaan keskeisten järjestelmien toimivuus ja hallinta on varmistettava myös poikkeusoloissa.
Kehityksen keskellä nousi esiin myös ristiriita: vaikka varautumisen merkitys ymmärretään aiempaa laajemmin, monissa organisaatioissa käytännön valmius ei ole vielä samalla tasolla kuin vaatimukset.
– Vuosi 2025 osoitti selvästi sen, että organisaatioiden kiinnostus ja intressi panostaa varautumiseen on kasvanut. Se näkyi viime vuonna lisääntyneinä turvallisuusbudjetteina, mediassa ja julkisessa keskustelussa, kasvaneina yhteydenottoina ja laajentuneina käyttöinä – muutamia esimerkkejä nostaakseni, sanoo Secappin toimitusjohtaja Kari Aho.
Kuilu vaatimusten ja käytännön välillä on yhä todellinen
Vaikka varautuminen oli vuonna 2025 aiempaa useammin johdon agendalla, käytännön valmiuksissa on edelleen aukkoja. Monissa organisaatioissa toimintamallit ovat osittain hiljaista tietoa, eikä kirjattuja suunnitelmia tai harjoittelua ole riittävästi suhteessa ympäristön vaatimuksiin.
– Tilanne on monella organisaatiolla edelleen sellainen, että varautuminen on enemmän hiljaista tietoa. Ja vaikka toimintamallit olisivat kirjattuna, vain pieni osa on harjoitellut niitä käytännössä, Aho toteaa viitaten mm. Teknologiateollisuuden tekemään tutkimukseen², jonka mukaan alle 10 % organisaatioista on harjoitellut kriisitilanteita ja niihin liittyviä suunnitelmiaan käytännössä.
Kansainvälisen Business Continuity Instituten (BCI) tutkimus BCI Emergency & Crisis Communications Report 2025 tukee tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yleisin syy siihen, ettei kriisitilanteessa saavuteta toivottua vastetta, on henkilöstön tai keskeisten vastaanottajien tavoittamattomuus: 61 prosenttia vastaajista nostaa tämän suurimmaksi yksittäiseksi haasteeksi. Samalla vain noin 25 prosenttia organisaatioista kertoo käyttävänsä erillistä kriittiseen viestintään tai kriisinhallintaan tarkoitettua ratkaisua.
Harjoittelu paljastaa todellisen toimintakyvyn
Sääntelyn kiristyminen on tehnyt näkyvämmäksi kuilun varautumiselle asetettujen vaatimusten ja organisaatioiden todellisen toimintavalmiuden välillä. Suomessa NIS2-direktiivin vaatimukset on viety osaksi kyberturvallisuuslakia ja lisäksi valmius-/varautumislainsäädäntö sekä työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet ohjaavat organisaatioita kohti dokumentoitua ja todennettavaa toimintamallia. Aho korostaa, että vaatimukset eivät ole irrallisia velvoitteita, vaan oiva työkalu varmistaa toiminnan jatkuvuus ja henkilöstön turvallisuus.
Vuonna 2025 harjoittelun rooli nousi keskusteluissa aiempaa useammin esiin, mutta se ei vielä näyttäydy laajasti vakiintuneena käytäntönä. Harjoitukset toimivat kuitenkin tehokkaana keinona tehdä näkyväksi ne kohdat, joissa suunnitelmat, viestintä ja yhteistyö voidaan viedä seuraavalle tasolle tai pahimmassa tapauksessa eivät vielä kohtaa käytännön vaatimuksia.
Myös Secapp itse osallistui vuoden aikana valtakunnalliseen Taisto-harjoitukseen. Harjoitus toi esiin muutamia konkreettisia kehityskohteita kriittisen viestinnän ja toimintamallien osalta ja vahvisti ymmärrystä siitä, kuinka suuri merkitys testatulla toimintakyvyllä on häiriötilanteissa.
Tavoitettavuus, luotettavuus ja reagointikyky häiriötilanteissa
Viime vuonna korostui aiempaa selkeämmin, mitä kriittiseltä viestinnältä käytännössä vaaditaan. Häiriötilanteissa viestinnän on toimittava luotettavasti ja sen on tuettava päätöksentekoa paineen alla.
Aho näkee, että juuri näihin perusvaatimuksiin Secapp on viime vuosina tietoisesti panostanut. Luotettavuus, toimintavarmuus ja kyky toimia myös häiriötilanteissa ovat ohjanneet sekä kehitystyötä että toimintamallien rakentamista.
– Kriittisessä viestinnässä tärkein asia on luottamus. Kun aletaan käsitellä organisaation ydinprosesseja ja sensitiivistä tietoa, täytyy voida luottaa siihen, että toimija ja ihmiset sen takana ovat luotettavia. Vasta sitten arvioidaan teknologian luotettavuutta, Aho toteaa.
Kriittisessä viestinnässä korostuvat monikanavaisuus ja tavoitettavuus. Häiriötilanteessa ei voi olettaa, että kaikki tavoitetaan samalla tavalla tai saman kanavan kautta. Siksi varaviestintä ja useat rinnakkaiset kanavat ovat keskeisiä.
– Ei voida luottaa siihen, että jokainen henkilö tavoitetaan aina samalla viestintäkanavalla. Viestinnän on toimittava myös silloin, kun yksittäinen kanava vikaantuu – ja nämä on meillä Secappissa huomioitu keskitettynä ratkaisuna, Aho toteaa.
Huomion herättäminen on olennainen osa kokonaisuutta. Ihmisiä kuormitetaan arjessa monesta suunnasta, ja kriittisen viestin on noustava esiin.
– Jos tilanne on oikeasti vakava, huomio pitää saada herätettyä heti vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Sekunneillakin voi olla merkitystä, Aho sanoo.
Nämä perusvaatimukset – luottamus, tavoitettavuus ja nopea reagointi – muodostavat kriittisen viestinnän ytimen riippumatta toimialasta tai organisaation koosta.
Kansainväliset asiakasreferenssit
Vuonna 2025 Secapp eteni kansainvälisesti sekä pilottien, laajennusten että uusien markkina-avausten kautta.
Kansainvälisistä avauksista Arnprior Regional Health -sairaalan kanssa toteutettu pilotti oli vuoden merkittävimpiä yksittäisiä asiakasreferenssejä. Secapp integroitiin olemassa oleviin järjestelmiin, eikä vanhaa infrastruktuuria tarvinnut korvata. Hyödyt näkyivät reagointikyvyssä, valmiudessa ja manuaalisen työn vähenemisessä. Tämä oli myös hyvä esimerkki toimivasta kumppanuudesta kanadalaisen Brightbuild FPS:n kanssa, joka vastasi Secapp-ratkaisun onnistuneesta käyttöönotosta paikallisesti.
Teollisuudessa Secappin käyttö laajeni erityisesti ympäristöihin, joissa henkilöstö työskentelee kentällä tai teollisuuskohteissa hajautetusti. Maailman suurimpiin teollisuuskaasutuottajiin kuuluva Linde hyödyntää Secappia Baltian maissa yksintyöskentelyn turvallisuuden ja nopean reagoinnin tukena. Ruotsalainen Dafgårds on toinen esimerkki teollisuusympäristöstä, jossa ratkaisu tukee turvallisuutta ja häiriötilannevalmiutta.
EU-tasolla Secapp oli mukana ympäristöissä, joissa tilannekuva ja reagointi ylittävät maarajoja. GeoSphere Austria hyödyntää Secappia osana ARISTOTLE-monivaaramallia, jossa sääilmiöihin ja muihin luonnonvaaroihin liittyvät hälytykset, kuittaukset ja tilannepäivitykset koordinoidaan EU-tasolla.
Uudet markkina-avaukset ja kansainvälinen yhteistyö
Iso-Britanniassa Secapp syvensi yhteistyötä Nokian kanssa ja eteni Brittiläisen teleoperaattorin kanssa valmistelemaan raideliikenneympäristön parempaa kriisivarautumista ja tiedonkulkua. Vuonna 2025 yhteistarjoamaa esiteltiin useille brittiläisille junayhtiöille.
Virossa Secappin käyttö jatkui osana koko terveydenhuoltoa ja ambulanssipalveluita kattavaa puitesopimusta, ja käyttö laajeni edelleen erityisesti sairaalaympäristöissä. Kansainvälinen yhteistyö eteni myös Telian ja Senop Communicationsin kanssa, kun jälleenmyyntiin ja kumppanuuksiin perustuvia toimintamalleja vietiin eteenpäin niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolella.
Lisäksi Secapp muodosti uuden kansainvälisen kumppanuuden Sigma Wireless -nimisen yhtiön kanssa, jonka kanssa yhteistyössä voitettiin Irlannissa oleva merkittävä asiakkuus ihmishenkien turvaamiseen liittyen.
Kumppanit ja hankintakanavat madalsivat käyttöönoton kynnystä
Vuonna 2025 Secappin kumppanuudet ja hankintakanavat vahvistivat erityisesti ratkaisujen ostettavuutta ja käyttöönottoa. Tämä korostui ympäristöissä, joissa kriittisen viestinnän ratkaisuja tarvitaan nopeasti ja joissa pitkät hankintaprosessit tai raskaat käyttöönottoprojektit eivät ole mahdollisia. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on yhteistyön laajeneminen Atea Finlandin kanssa: Secapp tuli vuoden aikana saataville myös Velora Verkkokauppa plussasta, mikä mahdollistaa ratkaisun hankinnan valmiiksi kilpailutettuna erityisesti hyvinvointialueille.
Secappin rooli rakentui yhä useammin osaksi laajempia kokonaisuuksia, joissa kriittinen viestintä kytkeytyy fyysiseen turvallisuuteen, teollisiin prosesseihin, yksintyöskentelyyn tai yksityisiin verkkoihin. Näissä ympäristöissä ratkaisu ei ole irrallinen järjestelmä, vaan osa toimivaa kokonaisuutta, jonka on kestettävä myös häiriötilanteet.
Yhteistyö Telian ja Nokian kanssa toi Secappin osaksi privaattiverkkoja ja konttipohjaisia on-premise-ympäristöjä, mitkä mahdollistavat Secappin käytön tarvittaessa myös paikallisesti ilman internet-yhteyksiä, korostaen korkeaa varautumista ja riippumattomuutta ulkopuolisista tekijöistä.
Detectorin ja Certegon kanssa Secapp täydensi kaasunvalvonta-, valvomo- ja henkilöturvaratkaisuja tilanteissa, joissa viestinnän ja lisäarvopalveluiden on toimittava saumattomasti muiden järjestelmien rinnalla. Certegolla oli esimerkiksi merkittävä rooli Rikosseuraamuslaitoksen Secapp-käytön laajentumisessa.
Jälleenmyyjien rooli vahvistui edelleen, ja esimerkiksi vuoden 2024 jälleenmyyjä LukkoLuket jatkoi vahvaa tekemistä. Oppilaitos- ja terveydenhuoltoympäristöissä yhteistyötä kehitettiin edelleen Eastsecin kanssa, jonka myötä mm. Kouvola päätti ottaa turvasovelluksen käyttöön kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa.
Kumppanuuksien kautta Secapp on voitu tuoda osaksi toimintaympäristöjä, joissa kriittisen viestinnän vaatimukset ovat korkeat ja toimintavarmuus on keskeinen edellytys arjen sujuvuudelle.
Sisäinen kehitys teki kasvusta hallittua
Ulkoisten vaatimusten ja kansainvälisten avausten rinnalla myös Secappin oma toimintakyky kehittyi vuonna 2025. Tiimi kasvoi, kuten myös hyvä yhteishenki, jota koko henkilöstö on halukas kehittämään yhä eteenpäin.
– Viime vuonna isossa kuvassa saavutimme lähes kaikki tavoitteet – oli sitten kyse uusista kehityshankkeista, kumppanitoiminnasta tai asiakkuuksista. Oli toki muutamia mutkiakin matkalla, mutta yleistrendi oli selvästi se, että tavoitteisiin päästiin ja niitä myös ylitettiin haasteellisessa maailmantilanteessa. Se motivoi ja auttaa viemään asioita eteenpäin jatkossakin, Aho sanoo.
Teknologian kehitys jatkui laajalla rintamalla. Vuonna 2025 edettiin muun muassa seuraavissa kokonaisuuksissa:
- Hälytyksen yhteyteen avautuva puhe- ja videoyhteys henkilöturvan tueksi.
- Tietoturvakontrollien laajentaminen ja salasanakäytäntöjen kehittäminen.
- Rajapintojen laajennus ja automaation vahvistaminen integraatioissa.
- Suorituskyvyn optimointi käyttäjämäärien kasvaessa.
- Paikkatiedon käsittelyn tarkennukset käyttötapauksiin, joissa sijainti on olennainen.
- Mahdollisuus toimittaa Secapp kevyemmin “kumppanin tai asiakkaan asennettavana konttina” paikallisiin ympäristöihin ja on-premise-toteutuksiin.
- Lisäksi aloitimme kartoittamaan, kuinka tekoälyä voisi hyödyntää tietoturvallisesti osana varautumista ja tilannekuvan muodostamista.
Vahvalta pohjalta vuoteen 2026
Secappin näkökulmasta vuosi oli kokonaisuutena vahva. Kansainväliset avaukset, kumppanuuksien syventyminen ja asiakasympäristöjen laajeneminen näkyivät myös liiketoiminnan kehityksessä kannattavana kasvuna:
- Vuonna 2025 Secappin liikevaihto oli 5,6 miljoonaa euroa
- Sovelluksen käyttäjämäärä kasvoi noin 150 000 käyttäjään useilla toimialoilla ja markkina-alueilla.
- Secappin käyttö oli myös hyvin aktiivista ja sillä lähetettiin mm. yli 10 miljoonaa hälytystä.
- Secappin oma organisaatio kasvoi hallitusti ja henkilöstömäärä nousi 46 henkilöön.
Vuoteen 2026 Secapp lähtee tilanteessa, jossa vaatimukset varautumiselle eivät ole enää tulkinnanvaraisia. Ne näkyvät sääntelyssä, asiakkaiden odotuksissa ja arjen häiriötilanteissa. Samalla kasvaa tarve ratkaisuille, jotka eivät jää suunnitelmien tasolle, vaan toimivat silloin, kun niitä todella tarvitaan.
Lähteet:
1. Näin Suomi varautuu kriiseihin – uudessa turvallisuusstrategiassa puhutaan aiempaa suoremmin varautumisesta myös sotaan, Yle 16.1.2025
2. Jos kriisi iskee, Suomen infrasta valtaosa on yritysten hallussa – vain harva varautunut kunnolla, MTV Uutiset 5.11.2025
3. EU adopts blueprint to better manage European cyber crises and incidents, Euroopan unionin neuvosto 6.6.2025
4. Danish PM: airport drone incursion a ‘serious attack’ on critical infrastructure, The Guardian 23.9.2025
Varautumisen ja kriittisen viestinnän vaatimukset ovat olleet olemassa jo pidempään, mutta viimeaikaiset häiriöt ja epävarmuuden kasvu ovat tehneet niiden merkityksestä konkreettisempaa. Organisaatioiden on yhä useammin varmistettava toimintakykyään tilanteissa, joissa ei voida nojata ulkopuolisiin järjestelmiin tai oletuksiin globaalista saatavuudesta. Secappin vuosi 2025 heijastaa tätä kehitystä kriittisen viestinnän ja riippumattomuuden näkökulmasta.
Vuosi 2025 teki laajamittaisesti myös mediassa¹ näkyväksi sen, mikä Secappin työssä on ollut keskiössä alusta asti: varautumisen ja kriittisen tiedon on tavoitettava oikeat ihmiset nopeasti ja luotettavasti myös silloin, kun tilanne ei etene suunnitelmien mukaan. On entistä selvempää, että organisaatioissa varautuminen ja toimintavarmuus eivät enää näyttäydy irrallisina turvallisuusteemoina, vaan yhä useammin osana arjen johtamista ja päätöksentekoa.
Taustalla vaikuttivat useat samanaikaiset muutokset. Häiriöt ja uhkatilanteet monimuotoistuivat, niiden vaikutukset laajenivat yksittäisistä tapahtumista koko toimitusketjuihin ja samalla sääntely kiristyi. Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivi NIS2-direktiivi, kansallinen lainsäädäntö ja sertifiointivaatimukset ohjasivat organisaatioita kehittämään varautumista aiempaa järjestelmällisemmin ja todennettavammin.
Vuoden 2025 keskeisiä kohokohtia Secappin näkökulmasta olivat:
- Secappin rooli kriittisen viestinnän ja varautumisen ratkaisuna vahvistui vaativissa toimintaympäristöissä.
- Kansainväliset asiakasreferenssit ja pilotit etenivät terveydenhuollossa, teollisuudessa ja viranomaisympäristöissä.
- Kumppanuudet ja hankintakanavat laajenivat ja madalsivat käyttöönoton kynnystä erityisesti julkisella sektorilla.
- Sisäinen kehitys ja hallittu kasvu vahvistivat Secappin toimintakykyä ja liiketoimintaa.
Riippumattomuus ja omavaraisuus nousivat keskiöön
Samalla keskusteluun nousi aiempaa vahvemmin myös riippumattomuuden ja omavaraisuuden merkitys. Häiriötilanteissa ei voi tuudittautua oletukseen, että kriittiset kyvykkyydet ovat aina saatavilla Euroopan tai Suomen ulkopuolelta, vaan keskeisten järjestelmien toimivuus ja hallinta on varmistettava myös poikkeusoloissa.
Kehityksen keskellä nousi esiin myös ristiriita: vaikka varautumisen merkitys ymmärretään aiempaa laajemmin, monissa organisaatioissa käytännön valmius ei ole vielä samalla tasolla kuin vaatimukset.
– Vuosi 2025 osoitti selvästi sen, että organisaatioiden kiinnostus ja intressi panostaa varautumiseen on kasvanut. Se näkyi viime vuonna lisääntyneinä turvallisuusbudjetteina, mediassa ja julkisessa keskustelussa, kasvaneina yhteydenottoina ja laajentuneina käyttöinä – muutamia esimerkkejä nostaakseni, sanoo Secappin toimitusjohtaja Kari Aho.
Kuilu vaatimusten ja käytännön välillä on yhä todellinen
Vaikka varautuminen oli vuonna 2025 aiempaa useammin johdon agendalla, käytännön valmiuksissa on edelleen aukkoja. Monissa organisaatioissa toimintamallit ovat osittain hiljaista tietoa, eikä kirjattuja suunnitelmia tai harjoittelua ole riittävästi suhteessa ympäristön vaatimuksiin.
– Tilanne on monella organisaatiolla edelleen sellainen, että varautuminen on enemmän hiljaista tietoa. Ja vaikka toimintamallit olisivat kirjattuna, vain pieni osa on harjoitellut niitä käytännössä, Aho toteaa viitaten mm. Teknologiateollisuuden tekemään tutkimukseen², jonka mukaan alle 10 % organisaatioista on harjoitellut kriisitilanteita ja niihin liittyviä suunnitelmiaan käytännössä.
Kansainvälisen Business Continuity Instituten (BCI) tutkimus BCI Emergency & Crisis Communications Report 2025 tukee tätä havaintoa. Tutkimuksen mukaan yleisin syy siihen, ettei kriisitilanteessa saavuteta toivottua vastetta, on henkilöstön tai keskeisten vastaanottajien tavoittamattomuus: 61 prosenttia vastaajista nostaa tämän suurimmaksi yksittäiseksi haasteeksi. Samalla vain noin 25 prosenttia organisaatioista kertoo käyttävänsä erillistä kriittiseen viestintään tai kriisinhallintaan tarkoitettua ratkaisua.
Harjoittelu paljastaa todellisen toimintakyvyn
Sääntelyn kiristyminen on tehnyt näkyvämmäksi kuilun varautumiselle asetettujen vaatimusten ja organisaatioiden todellisen toimintavalmiuden välillä. Suomessa NIS2-direktiivin vaatimukset on viety osaksi kyberturvallisuuslakia ja lisäksi valmius-/varautumislainsäädäntö sekä työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet ohjaavat organisaatioita kohti dokumentoitua ja todennettavaa toimintamallia. Aho korostaa, että vaatimukset eivät ole irrallisia velvoitteita, vaan oiva työkalu varmistaa toiminnan jatkuvuus ja henkilöstön turvallisuus.
Vuonna 2025 harjoittelun rooli nousi keskusteluissa aiempaa useammin esiin, mutta se ei vielä näyttäydy laajasti vakiintuneena käytäntönä. Harjoitukset toimivat kuitenkin tehokkaana keinona tehdä näkyväksi ne kohdat, joissa suunnitelmat, viestintä ja yhteistyö voidaan viedä seuraavalle tasolle tai pahimmassa tapauksessa eivät vielä kohtaa käytännön vaatimuksia.
Myös Secapp itse osallistui vuoden aikana valtakunnalliseen Taisto-harjoitukseen. Harjoitus toi esiin muutamia konkreettisia kehityskohteita kriittisen viestinnän ja toimintamallien osalta ja vahvisti ymmärrystä siitä, kuinka suuri merkitys testatulla toimintakyvyllä on häiriötilanteissa.
Tavoitettavuus, luotettavuus ja reagointikyky häiriötilanteissa
Viime vuonna korostui aiempaa selkeämmin, mitä kriittiseltä viestinnältä käytännössä vaaditaan. Häiriötilanteissa viestinnän on toimittava luotettavasti ja sen on tuettava päätöksentekoa paineen alla.
Aho näkee, että juuri näihin perusvaatimuksiin Secapp on viime vuosina tietoisesti panostanut. Luotettavuus, toimintavarmuus ja kyky toimia myös häiriötilanteissa ovat ohjanneet sekä kehitystyötä että toimintamallien rakentamista.
– Kriittisessä viestinnässä tärkein asia on luottamus. Kun aletaan käsitellä organisaation ydinprosesseja ja sensitiivistä tietoa, täytyy voida luottaa siihen, että toimija ja ihmiset sen takana ovat luotettavia. Vasta sitten arvioidaan teknologian luotettavuutta, Aho toteaa.
Kriittisessä viestinnässä korostuvat monikanavaisuus ja tavoitettavuus. Häiriötilanteessa ei voi olettaa, että kaikki tavoitetaan samalla tavalla tai saman kanavan kautta. Siksi varaviestintä ja useat rinnakkaiset kanavat ovat keskeisiä.
– Ei voida luottaa siihen, että jokainen henkilö tavoitetaan aina samalla viestintäkanavalla. Viestinnän on toimittava myös silloin, kun yksittäinen kanava vikaantuu – ja nämä on meillä Secappissa huomioitu keskitettynä ratkaisuna, Aho toteaa.
Huomion herättäminen on olennainen osa kokonaisuutta. Ihmisiä kuormitetaan arjessa monesta suunnasta, ja kriittisen viestin on noustava esiin.
– Jos tilanne on oikeasti vakava, huomio pitää saada herätettyä heti vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Sekunneillakin voi olla merkitystä, Aho sanoo.
Nämä perusvaatimukset – luottamus, tavoitettavuus ja nopea reagointi – muodostavat kriittisen viestinnän ytimen riippumatta toimialasta tai organisaation koosta.
Kansainväliset asiakasreferenssit
Vuonna 2025 Secapp eteni kansainvälisesti sekä pilottien, laajennusten että uusien markkina-avausten kautta.
Kansainvälisistä avauksista Arnprior Regional Health -sairaalan kanssa toteutettu pilotti oli vuoden merkittävimpiä yksittäisiä asiakasreferenssejä. Secapp integroitiin olemassa oleviin järjestelmiin, eikä vanhaa infrastruktuuria tarvinnut korvata. Hyödyt näkyivät reagointikyvyssä, valmiudessa ja manuaalisen työn vähenemisessä. Tämä oli myös hyvä esimerkki toimivasta kumppanuudesta kanadalaisen Brightbuild FPS:n kanssa, joka vastasi Secapp-ratkaisun onnistuneesta käyttöönotosta paikallisesti.
Teollisuudessa Secappin käyttö laajeni erityisesti ympäristöihin, joissa henkilöstö työskentelee kentällä tai teollisuuskohteissa hajautetusti. Maailman suurimpiin teollisuuskaasutuottajiin kuuluva Linde hyödyntää Secappia Baltian maissa yksintyöskentelyn turvallisuuden ja nopean reagoinnin tukena. Ruotsalainen Dafgårds on toinen esimerkki teollisuusympäristöstä, jossa ratkaisu tukee turvallisuutta ja häiriötilannevalmiutta.
EU-tasolla Secapp oli mukana ympäristöissä, joissa tilannekuva ja reagointi ylittävät maarajoja. GeoSphere Austria hyödyntää Secappia osana ARISTOTLE-monivaaramallia, jossa sääilmiöihin ja muihin luonnonvaaroihin liittyvät hälytykset, kuittaukset ja tilannepäivitykset koordinoidaan EU-tasolla.
Uudet markkina-avaukset ja kansainvälinen yhteistyö
Iso-Britanniassa Secapp syvensi yhteistyötä Nokian kanssa ja eteni Brittiläisen teleoperaattorin kanssa valmistelemaan raideliikenneympäristön parempaa kriisivarautumista ja tiedonkulkua. Vuonna 2025 yhteistarjoamaa esiteltiin useille brittiläisille junayhtiöille.
Virossa Secappin käyttö jatkui osana koko terveydenhuoltoa ja ambulanssipalveluita kattavaa puitesopimusta, ja käyttö laajeni edelleen erityisesti sairaalaympäristöissä. Kansainvälinen yhteistyö eteni myös Telian ja Senop Communicationsin kanssa, kun jälleenmyyntiin ja kumppanuuksiin perustuvia toimintamalleja vietiin eteenpäin niin Suomessa kuin rajojen ulkopuolella.
Lisäksi Secapp muodosti uuden kansainvälisen kumppanuuden Sigma Wireless -nimisen yhtiön kanssa, jonka kanssa yhteistyössä voitettiin Irlannissa oleva merkittävä asiakkuus ihmishenkien turvaamiseen liittyen.
Kumppanit ja hankintakanavat madalsivat käyttöönoton kynnystä
Vuonna 2025 Secappin kumppanuudet ja hankintakanavat vahvistivat erityisesti ratkaisujen ostettavuutta ja käyttöönottoa. Tämä korostui ympäristöissä, joissa kriittisen viestinnän ratkaisuja tarvitaan nopeasti ja joissa pitkät hankintaprosessit tai raskaat käyttöönottoprojektit eivät ole mahdollisia. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on yhteistyön laajeneminen Atea Finlandin kanssa: Secapp tuli vuoden aikana saataville myös Velora Verkkokauppa plussasta, mikä mahdollistaa ratkaisun hankinnan valmiiksi kilpailutettuna erityisesti hyvinvointialueille.
Secappin rooli rakentui yhä useammin osaksi laajempia kokonaisuuksia, joissa kriittinen viestintä kytkeytyy fyysiseen turvallisuuteen, teollisiin prosesseihin, yksintyöskentelyyn tai yksityisiin verkkoihin. Näissä ympäristöissä ratkaisu ei ole irrallinen järjestelmä, vaan osa toimivaa kokonaisuutta, jonka on kestettävä myös häiriötilanteet.
Yhteistyö Telian ja Nokian kanssa toi Secappin osaksi privaattiverkkoja ja konttipohjaisia on-premise-ympäristöjä, mitkä mahdollistavat Secappin käytön tarvittaessa myös paikallisesti ilman internet-yhteyksiä, korostaen korkeaa varautumista ja riippumattomuutta ulkopuolisista tekijöistä.
Detectorin ja Certegon kanssa Secapp täydensi kaasunvalvonta-, valvomo- ja henkilöturvaratkaisuja tilanteissa, joissa viestinnän ja lisäarvopalveluiden on toimittava saumattomasti muiden järjestelmien rinnalla. Certegolla oli esimerkiksi merkittävä rooli Rikosseuraamuslaitoksen Secapp-käytön laajentumisessa.
Jälleenmyyjien rooli vahvistui edelleen, ja esimerkiksi vuoden 2024 jälleenmyyjä LukkoLuket jatkoi vahvaa tekemistä. Oppilaitos- ja terveydenhuoltoympäristöissä yhteistyötä kehitettiin edelleen Eastsecin kanssa, jonka myötä mm. Kouvola päätti ottaa turvasovelluksen käyttöön kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa.
Kumppanuuksien kautta Secapp on voitu tuoda osaksi toimintaympäristöjä, joissa kriittisen viestinnän vaatimukset ovat korkeat ja toimintavarmuus on keskeinen edellytys arjen sujuvuudelle.
Sisäinen kehitys teki kasvusta hallittua
Ulkoisten vaatimusten ja kansainvälisten avausten rinnalla myös Secappin oma toimintakyky kehittyi vuonna 2025. Tiimi kasvoi, kuten myös hyvä yhteishenki, jota koko henkilöstö on halukas kehittämään yhä eteenpäin.
– Viime vuonna isossa kuvassa saavutimme lähes kaikki tavoitteet – oli sitten kyse uusista kehityshankkeista, kumppanitoiminnasta tai asiakkuuksista. Oli toki muutamia mutkiakin matkalla, mutta yleistrendi oli selvästi se, että tavoitteisiin päästiin ja niitä myös ylitettiin haasteellisessa maailmantilanteessa. Se motivoi ja auttaa viemään asioita eteenpäin jatkossakin, Aho sanoo.
Teknologian kehitys jatkui laajalla rintamalla. Vuonna 2025 edettiin muun muassa seuraavissa kokonaisuuksissa:
- Hälytyksen yhteyteen avautuva puhe- ja videoyhteys henkilöturvan tueksi.
- Tietoturvakontrollien laajentaminen ja salasanakäytäntöjen kehittäminen.
- Rajapintojen laajennus ja automaation vahvistaminen integraatioissa.
- Suorituskyvyn optimointi käyttäjämäärien kasvaessa.
- Paikkatiedon käsittelyn tarkennukset käyttötapauksiin, joissa sijainti on olennainen.
- Mahdollisuus toimittaa Secapp kevyemmin “kumppanin tai asiakkaan asennettavana konttina” paikallisiin ympäristöihin ja on-premise-toteutuksiin.
- Lisäksi aloitimme kartoittamaan, kuinka tekoälyä voisi hyödyntää tietoturvallisesti osana varautumista ja tilannekuvan muodostamista.
Vahvalta pohjalta vuoteen 2026
Secappin näkökulmasta vuosi oli kokonaisuutena vahva. Kansainväliset avaukset, kumppanuuksien syventyminen ja asiakasympäristöjen laajeneminen näkyivät myös liiketoiminnan kehityksessä kannattavana kasvuna:
- Vuonna 2025 Secappin liikevaihto oli 5,6 miljoonaa euroa
- Sovelluksen käyttäjämäärä kasvoi noin 150 000 käyttäjään useilla toimialoilla ja markkina-alueilla.
- Secappin käyttö oli myös hyvin aktiivista ja sillä lähetettiin mm. yli 10 miljoonaa hälytystä.
- Secappin oma organisaatio kasvoi hallitusti ja henkilöstömäärä nousi 46 henkilöön.
Vuoteen 2026 Secapp lähtee tilanteessa, jossa vaatimukset varautumiselle eivät ole enää tulkinnanvaraisia. Ne näkyvät sääntelyssä, asiakkaiden odotuksissa ja arjen häiriötilanteissa. Samalla kasvaa tarve ratkaisuille, jotka eivät jää suunnitelmien tasolle, vaan toimivat silloin, kun niitä todella tarvitaan.
Lähteet:
1. Näin Suomi varautuu kriiseihin – uudessa turvallisuusstrategiassa puhutaan aiempaa suoremmin varautumisesta myös sotaan, Yle 16.1.2025
2. Jos kriisi iskee, Suomen infrasta valtaosa on yritysten hallussa – vain harva varautunut kunnolla, MTV Uutiset 5.11.2025
3. EU adopts blueprint to better manage European cyber crises and incidents, Euroopan unionin neuvosto 6.6.2025
4. Danish PM: airport drone incursion a ‘serious attack’ on critical infrastructure, The Guardian 23.9.2025
