Miten organisaatiossasi toimitaan, kun havaitaan häiriötilanne? Kuka viestii ja kenelle? Kuinka tilanteen etenemistä seurataan ja siitä raportoidaan jälkikäteen? Entä kuinka tieto saadaan nopeasti kriittisille sidosryhmille?
Olemme huomanneet, että monissa organisaatioissa häiriönhallintaprosessit saattavat vaikuttaa olevan kunnossa paperilla, mutta todellisessa tilanteessa, jossa vaaditaan käytännön toimia, tehokasta viestintää ja nopeaa toimintojen palauttamista, törmätäänkin ongelmiin.
Lukemalla tämän artikkelin opit, kuinka Secapp voi modernina ratkaisuna parantaa häiriönhallintaa ja auttaa organisaatioita vastaamaan turvallisuusstandardeihin.
Häiriönhallinnan yleisimmät haasteet
Yleisimmät haasteet, joita häiriönhallinnasta vastaavat saattavat kohdata etenkin laajavaikutteisissa häiriötilanteissa liittyvät usein henkilöiden tavoittamiseen, koolle kutsumiseen, sisäisen ja ulkoisen viestinnän hoitamiseen tai oikean kohderyhmän saavuttamiseen. Lisäksi lokitietojen kerääminen ja eri lähteistä saatavien tietojen kokoaminen manuaalisesti vie yllättävän paljon aikaa ja lisää virheiden riskiä.
Usein prosessit saattavat vaikuttaa olevan kunnossa paperilla, mutta todellisessa tilanteessa kun tarvitaan nopeaa reagointia ja tehokasta viestintää, ongelmia tulee vastaan jo alkumetreillä. Turvallisuushallinnan asiakirjoista ei ole hyötyä, jos ne ovat levällään eri kansioissa, järjestelmissä tai verkkolevyillä, ja niiden etsimiseen kuluu arvokkaita sekunteja nopeasti kehittyvän akuutin tilanteen alussa.
Kuulostavatko alla olevat tilanteet tutulta? Valitettavasti monessa organisaatiossa ne ovat arkipäivää.
- Kun jotain sattuu, mistä löydät ajan tasalla olevat dokumentit ja toimintaohjeet häiriönhallintaan?
- Tavoitatko avainhenkilöt nopeasti ja luotettavasti esimerkiksi Slackiin tai Teamsin pikaviesteillä ja kokoat heidät virtuaaliseen kokoukseen?
- Tiedätkö ketkä kutsut häiriötilanteessa koolle?
- Kirjaatko MIM-tiimin (Major Incident Management) kokousmuistiinpanot Wordiin tai vastaavaan dokumenttiin?
- Etsitkö häiriöviestipohjia (jos niitä on valmiina) verkkolevyltä ja mietit, millä hakusanalla ne löytyivätkään?
- Entä jos kokouskutsu jää huomaamatta kiireisen päivän tai äänettömällä olevan puhelimen takia? Miten tavoitat henkilöt, jos verkkoyhteydet kaatuvat ja pikaviestimet lakkaavat toimimasta? Ja jos kriittinen häiriö tapahtuu normaalin työajan ulkopuolella, kuinka nopeasti saat oikeat ihmiset kiinni?
- Missä pidät tilannepäiväkirjaa?
- Kuinka viestit tilanteen purkamisesta ja aloitat palautumisen normaaliin?
Ilman ammattimaista hälytys- ja viestintätyökalua organisaatioiden häiriönhallintaan liittyvä työmäärä on usein huomattava. Kun häiriönhallintaa hoidetaan niin sanotuilla “perinteisillä” työkaluilla, tulee siitä helposti paljon ylimääräistä manuaalista työtä, tieto on hajallaan eri järjestelmissä, muistin varassa, ja voi kestää pitkäänkin, ennen kuin tieto häiriöstä tavoittaa kaikki olennaiset henkilöt.
Esimerkiksi sähköpostitse lähetetty kriittinen tieto saattaa tavoittaa vastaanottajansa useiden tuntien viiveellä – erityisesti työajan ulkopuolella. Myös tilanteen jälkeisen raportoinnin työmäärä voi kasvaa valtavaksi kun tietoa kerätään useista eri lähteistä, eikä se ole keskittynyt yhteen järjestelmään.
Prosessit kuntoon ja harjoittelu osaksi varautumista
Harvoin kukaan organisaatiossa varta vasten odottaa häiriötilanteita valmiina toimimaan, vaan toimenkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä. Kun sitten jotain yllättävää tapahtuu, se keskeyttää normaalin työrytmin ja nostaa stressitasoa. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että prosessit ovat kunnossa ja niihin on perehdytty ennalta. Varmuus tutuista toimintatavoista tuo turvaa joskus kaoottisessakin tilanteessa.
Prosessien suunnittelun lisäksi organisaatioilta vaaditaan nykyään jatkuvaa kehitystä sekä prosessien testaamista käytännössä. Asiakkaamme ovatkin hyödyntäneet Secappia erilaisiin harjoituksiin kenttäharjoituksista desktop-harjoituksiin. Harjoittelusta on hyötyä monella tasolla, sillä sen avulla erilaiset tilanteet tulevat näkyväksi jatkuvaa kehittämistä ja oppimista varten. Sekä mahdolliset kehityskohdat että vahvuudet nousevat esiin.
Sen lisäksi että jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen toimenpiteet kasvattavat organisaation sisäistä valmiuden tunnetta, niitä vaaditaan jo lainsäädännössäkin. Muun muassa vuonna 2024 voimaan astuva NIS2-direktiivi vaatii entistä laajemmalta joukolta toimialoja tiettyjä vähimmäistoimenpiteitä liittyen erityisesti kyberturvallisuutta koskevaan häiriönsietokykyyn ja reagointivalmiuteen. Myös Euroopan komission ehdottama CER-direktiivi tähtää yhteiskunnan kriittisten palvelujen häiriönsietokyvyn parantamiseen. Se asettaa tunnistetuille kriittisille toimijoille velvotteita jatkuvuudenhallinnan ja häiriöistä toipumiskyvyn suhteen.
Tiesitkö, että Secapp tarjoaa helppokäyttöiset työkalut myös harjoitusten järjestämiseen?
Lue myös: Harjoitus tekee mestarin – Helsingin sataman turvallisuusharjoitus
Viestintä on häiriönhallinnan kulmakivi
Viestintä on olennainen osa häiriönhallintaa. Sekä sisäinen että ulkoinen viestintä ovat yhtä tärkeitä. Mitä nopeammin tieto häiriöstä välitetään eteenpäin, sitä paremmin MIM-tiimi voi keskittyä ongelman selvittämiseen.
Tällöin myös esimerkiksi alhaalla olevan palvelun käyttäjät tietävät, että tilanne on hallinnassa, eikä asiakastuki kuormitu turhilla kyselyillä. Kun myös sisäiset sidosryhmät muistetaan pitää ajan tasalla, vältytään turhilta kysymyksiltä ja päällekkäisyyksiltä, mikä helpottaa MIM-tiimin työskentelyä.
Aina oikean kohderyhmän tavoittaminen ei ole helppoa. Häiriön laajuus saattaa koskea esimerkiksi vain tiettyä joukkoa tai sijaintia, jolloin on tärkeää rajata viestintä koskemaan vain heitä. Etukäteen valmistellut viestipohjat nopeuttavat ja helpottavat viestintää, samoin se, että tilanteen avainhenkilöiden yhteystiedot ovat ajan tasalla ja helposti saatavilla.
Tehokkuutta ammattimaisilla työkaluilla – häiriönhallintaympäristö poikkeustilanteisiin
Kun häiriötilanne iskee, eivät perinteiset viestintä- ja projektinhallintatyökalut välttämättä riitä. Manuaalinen työ, hajallaan oleva tieto ja hitaat viestintäprosessit voivat johtaa viivästyksiin, jotka maksavat yritykselle aikaa ja rahaa.
On tärkeää varautua siihen, että henkilöt tavoitetaan luotettavasti ja nopeasti. Secapp tavoittaa henkilöt useita eri kanavia pitkin (sovellus, tekstiviesti, sähköposti) ja korkean tason hälytys ohittaa myös puhelimen äänettömyyden. Silloin ei palaveri tai yökään ole esteenä sille, että tieto kulkee. Lisäksi on tarpeellista varautua myös siihen, että viestintä toimii silloinkin kun ensisijainen järjestelmä ei toimi.
Secappin avulla häiriönhallinnan voi hoitaa yhdellä työkalulla, joka yhdistää ja automatisoi prosessit, vähentää manuaalista työtä ja säästää tuntitolkulla aikaa. Se tuo turvaa ja luotettavuutta koko organisaatiolle ja vähentää henkilöiden stressiä ja kaaoksen tunnetta häiriötilanteissa.
Secappilla häiriönhallinta sujuu yksinkertaisuudessaan tähän tapaan:
- Häiriö havaitaan – Paina yhtä nappia puhelimesta tai tietokoneesta.
- Häiriötiimi koolle – Nappia painamalla viesti ”MIM-ryhmä koolle” tavoittaa avainhenkilöt sekunneissa, ja keskustelu voi alkaa heti automaattisesti luodussa ryhmässä.
- Tiedottaminen – Valmiiksi laaditut viestipohjat ovat valmiina lähetettäväksi eri kohderyhmille.
- Tilannekuva – Pidä tilannekuva ajan tasalla Secappin keskustelualustalla, avaa videoyhteys ja jaa tiedostoja.
- Analysointi – Secappin tarkistuslistat ja prosessit pitävät kaikki ajan tasalla. Jälkikäteen lokitiedot ja muut olennaiset asiat voidaan koota helposti raportteihin.
Secapp tarjoaa myös työkalut arjen viestintään, dokumentointiin ja raportointiin. Kun näitä toimintoja käytetään säännöllisesti, järjestelmä pysyy tuttuna ja on valmis käytettäväksi myös yllättävissä tilanteissa. Investointi turvallisuuteen maksaa itsensä takaisin jo arkipäivän käytössä, mutta toimii luotettavasti myös kriittisissä häiriötilanteissa.
Secapp häiriönhallinnan työkaluna
Secappin avulla voidaan toteuttaa kriittisiin työtilanteisiin ohjattuja polkuja ja rakentaa hälyttämiseen tehokkaat menettelytavat ennakkoon. Järjestelmään voidaan muun muassa luoda valmiita viestipohjia erilaisiin skenaarioihin, viedä organisaation toimenpidekortit digitaalisiksi tarkastuslistoiksi, sekä rakentaa viestiautomaatioita vastausten perusteella. Lisäksi Secappiin voidaan tallentaa kootusti kaikki turvallisuusdokumentit, kuten suunnitelmat ja toimintaohjeet.
Viestipohjiin lisätään etukäteen muun muassa vastaanottajat, toimintaohjeet ja mahdolliset liitteet, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin tositilanteessa. Odottamattomassa tilanteessa tarkastuslistat auttavat hahmottamaan, mitä toimenpiteitä täytyikään tehdä ja missä järjestyksessä. Järjestelmä soveltuu niin korkean prioriteetin hälyttämiseen kuin MIM-ryhmän koolle kutsumiseen esimerkiksi videopalaveriin.
Nämä ominaisuudet helpottavat MIM-prosesseista vastuussa olevia henkilöitä, jotka voivat kriittisessä tilanteessa keskittyä olennaiseen. He pystyvät olemaan rauhallisin mielin kun he tietävät kuinka tilanne etenee, mistä tiedot löytyvät ja kuka vastaa mistäkin. Myös inhimilliset virheet vähenevät ja liiketoimintaa turvaavat toimet saadaan käyntiin nopeasti.
Usein organisaatiot ovat myös sitoutuneet palvelutasosopimuksiin (Service Level Agreements, SLA) asiakkaidensa kanssa. Näissä sopimuksissa määritellään palvelun laatu ja vastaajat häiriötilanteissa. MIM-tiimi on vastuussa siitä, että nämä vaatimukset täytetään. Jos häiriön hallinta epäonnistuu ja sopimuksen ehdot eivät täyty, organisaatiolle voi aiheutua sakkoja, vahingonkorvausvaatimuksia tai jopa sopimuksen purkaminen.
Muusta IT-infrasta erillinen turvallisen viestinnän kärki
Secapp on erillinen järjestelmä organisaation muusta infrasta, jonka vuoksi se parantaa organisaatioiden toimintavarmuutta myös poikkeustilanteissa. Laajavaikutteisissa häiriöissä organisaatioiden omat infrapalvelut saattavat olla saavuttamattomissa, mutta Secapp säilyttää korkean käytettävyytensä itsenäisenä järjestelmänä. Secappia voisikin kuvailla organisaatioiden IT-hyvinvointia parantavaksi järjestelmäksi.
Esimerkiksi 24/7-palveluhallintaa hoitavilla yrityksillä olisi tärkeää olla käytössään tehokas viestintäratkaisu, joka toimii myös silloin kun omassa infrassa on häiriöitä. Omat palveluhallintajärjestelmät toimivat yleensä hyvin työnjohdollisina työkaluina, mutta Secappilla tilannetta voidaan hoitaa myös silloin, kun muita palveluja on poissa käytöstä. Secappilla on siis oma tärkeä paikkansa yrityksen muusta IT-infrasta irrallisena turvallisen viestinnän kärkenä.
Artikkelia varten on haastateltu Secappin asiantuntijaa Janne Tiaista sekä IT-alalla toimivaa Incident Manageria, joka haluaa pysyä nimettömänä.
Miten organisaatiossasi toimitaan, kun havaitaan häiriötilanne? Kuka viestii ja kenelle? Kuinka tilanteen etenemistä seurataan ja siitä raportoidaan jälkikäteen? Entä kuinka tieto saadaan nopeasti kriittisille sidosryhmille?
Olemme huomanneet, että monissa organisaatioissa häiriönhallintaprosessit saattavat vaikuttaa olevan kunnossa paperilla, mutta todellisessa tilanteessa, jossa vaaditaan käytännön toimia, tehokasta viestintää ja nopeaa toimintojen palauttamista, törmätäänkin ongelmiin.
Lukemalla tämän artikkelin opit, kuinka Secapp voi modernina ratkaisuna parantaa häiriönhallintaa ja auttaa organisaatioita vastaamaan turvallisuusstandardeihin.
Häiriönhallinnan yleisimmät haasteet
Yleisimmät haasteet, joita häiriönhallinnasta vastaavat saattavat kohdata etenkin laajavaikutteisissa häiriötilanteissa liittyvät usein henkilöiden tavoittamiseen, koolle kutsumiseen, sisäisen ja ulkoisen viestinnän hoitamiseen tai oikean kohderyhmän saavuttamiseen. Lisäksi lokitietojen kerääminen ja eri lähteistä saatavien tietojen kokoaminen manuaalisesti vie yllättävän paljon aikaa ja lisää virheiden riskiä.
Usein prosessit saattavat vaikuttaa olevan kunnossa paperilla, mutta todellisessa tilanteessa kun tarvitaan nopeaa reagointia ja tehokasta viestintää, ongelmia tulee vastaan jo alkumetreillä. Turvallisuushallinnan asiakirjoista ei ole hyötyä, jos ne ovat levällään eri kansioissa, järjestelmissä tai verkkolevyillä, ja niiden etsimiseen kuluu arvokkaita sekunteja nopeasti kehittyvän akuutin tilanteen alussa.
Kuulostavatko alla olevat tilanteet tutulta? Valitettavasti monessa organisaatiossa ne ovat arkipäivää.
- Kun jotain sattuu, mistä löydät ajan tasalla olevat dokumentit ja toimintaohjeet häiriönhallintaan?
- Tavoitatko avainhenkilöt nopeasti ja luotettavasti esimerkiksi Slackiin tai Teamsin pikaviesteillä ja kokoat heidät virtuaaliseen kokoukseen?
- Tiedätkö ketkä kutsut häiriötilanteessa koolle?
- Kirjaatko MIM-tiimin (Major Incident Management) kokousmuistiinpanot Wordiin tai vastaavaan dokumenttiin?
- Etsitkö häiriöviestipohjia (jos niitä on valmiina) verkkolevyltä ja mietit, millä hakusanalla ne löytyivätkään?
- Entä jos kokouskutsu jää huomaamatta kiireisen päivän tai äänettömällä olevan puhelimen takia? Miten tavoitat henkilöt, jos verkkoyhteydet kaatuvat ja pikaviestimet lakkaavat toimimasta? Ja jos kriittinen häiriö tapahtuu normaalin työajan ulkopuolella, kuinka nopeasti saat oikeat ihmiset kiinni?
- Missä pidät tilannepäiväkirjaa?
- Kuinka viestit tilanteen purkamisesta ja aloitat palautumisen normaaliin?
Ilman ammattimaista hälytys- ja viestintätyökalua organisaatioiden häiriönhallintaan liittyvä työmäärä on usein huomattava. Kun häiriönhallintaa hoidetaan niin sanotuilla “perinteisillä” työkaluilla, tulee siitä helposti paljon ylimääräistä manuaalista työtä, tieto on hajallaan eri järjestelmissä, muistin varassa, ja voi kestää pitkäänkin, ennen kuin tieto häiriöstä tavoittaa kaikki olennaiset henkilöt.
Esimerkiksi sähköpostitse lähetetty kriittinen tieto saattaa tavoittaa vastaanottajansa useiden tuntien viiveellä – erityisesti työajan ulkopuolella. Myös tilanteen jälkeisen raportoinnin työmäärä voi kasvaa valtavaksi kun tietoa kerätään useista eri lähteistä, eikä se ole keskittynyt yhteen järjestelmään.
Prosessit kuntoon ja harjoittelu osaksi varautumista
Harvoin kukaan organisaatiossa varta vasten odottaa häiriötilanteita valmiina toimimaan, vaan toimenkuvaan kuuluu myös muita tehtäviä. Kun sitten jotain yllättävää tapahtuu, se keskeyttää normaalin työrytmin ja nostaa stressitasoa. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että prosessit ovat kunnossa ja niihin on perehdytty ennalta. Varmuus tutuista toimintatavoista tuo turvaa joskus kaoottisessakin tilanteessa.
Prosessien suunnittelun lisäksi organisaatioilta vaaditaan nykyään jatkuvaa kehitystä sekä prosessien testaamista käytännössä. Asiakkaamme ovatkin hyödyntäneet Secappia erilaisiin harjoituksiin kenttäharjoituksista desktop-harjoituksiin. Harjoittelusta on hyötyä monella tasolla, sillä sen avulla erilaiset tilanteet tulevat näkyväksi jatkuvaa kehittämistä ja oppimista varten. Sekä mahdolliset kehityskohdat että vahvuudet nousevat esiin.
Sen lisäksi että jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen toimenpiteet kasvattavat organisaation sisäistä valmiuden tunnetta, niitä vaaditaan jo lainsäädännössäkin. Muun muassa vuonna 2024 voimaan astuva NIS2-direktiivi vaatii entistä laajemmalta joukolta toimialoja tiettyjä vähimmäistoimenpiteitä liittyen erityisesti kyberturvallisuutta koskevaan häiriönsietokykyyn ja reagointivalmiuteen. Myös Euroopan komission ehdottama CER-direktiivi tähtää yhteiskunnan kriittisten palvelujen häiriönsietokyvyn parantamiseen. Se asettaa tunnistetuille kriittisille toimijoille velvotteita jatkuvuudenhallinnan ja häiriöistä toipumiskyvyn suhteen.
Tiesitkö, että Secapp tarjoaa helppokäyttöiset työkalut myös harjoitusten järjestämiseen?
Lue myös: Harjoitus tekee mestarin – Helsingin sataman turvallisuusharjoitus
Viestintä on häiriönhallinnan kulmakivi
Viestintä on olennainen osa häiriönhallintaa. Sekä sisäinen että ulkoinen viestintä ovat yhtä tärkeitä. Mitä nopeammin tieto häiriöstä välitetään eteenpäin, sitä paremmin MIM-tiimi voi keskittyä ongelman selvittämiseen.
Tällöin myös esimerkiksi alhaalla olevan palvelun käyttäjät tietävät, että tilanne on hallinnassa, eikä asiakastuki kuormitu turhilla kyselyillä. Kun myös sisäiset sidosryhmät muistetaan pitää ajan tasalla, vältytään turhilta kysymyksiltä ja päällekkäisyyksiltä, mikä helpottaa MIM-tiimin työskentelyä.
Aina oikean kohderyhmän tavoittaminen ei ole helppoa. Häiriön laajuus saattaa koskea esimerkiksi vain tiettyä joukkoa tai sijaintia, jolloin on tärkeää rajata viestintä koskemaan vain heitä. Etukäteen valmistellut viestipohjat nopeuttavat ja helpottavat viestintää, samoin se, että tilanteen avainhenkilöiden yhteystiedot ovat ajan tasalla ja helposti saatavilla.
Tehokkuutta ammattimaisilla työkaluilla – häiriönhallintaympäristö poikkeustilanteisiin
Kun häiriötilanne iskee, eivät perinteiset viestintä- ja projektinhallintatyökalut välttämättä riitä. Manuaalinen työ, hajallaan oleva tieto ja hitaat viestintäprosessit voivat johtaa viivästyksiin, jotka maksavat yritykselle aikaa ja rahaa.
On tärkeää varautua siihen, että henkilöt tavoitetaan luotettavasti ja nopeasti. Secapp tavoittaa henkilöt useita eri kanavia pitkin (sovellus, tekstiviesti, sähköposti) ja korkean tason hälytys ohittaa myös puhelimen äänettömyyden. Silloin ei palaveri tai yökään ole esteenä sille, että tieto kulkee. Lisäksi on tarpeellista varautua myös siihen, että viestintä toimii silloinkin kun ensisijainen järjestelmä ei toimi.
Secappin avulla häiriönhallinnan voi hoitaa yhdellä työkalulla, joka yhdistää ja automatisoi prosessit, vähentää manuaalista työtä ja säästää tuntitolkulla aikaa. Se tuo turvaa ja luotettavuutta koko organisaatiolle ja vähentää henkilöiden stressiä ja kaaoksen tunnetta häiriötilanteissa.
Secappilla häiriönhallinta sujuu yksinkertaisuudessaan tähän tapaan:
- Häiriö havaitaan – Paina yhtä nappia puhelimesta tai tietokoneesta.
- Häiriötiimi koolle – Nappia painamalla viesti ”MIM-ryhmä koolle” tavoittaa avainhenkilöt sekunneissa, ja keskustelu voi alkaa heti automaattisesti luodussa ryhmässä.
- Tiedottaminen – Valmiiksi laaditut viestipohjat ovat valmiina lähetettäväksi eri kohderyhmille.
- Tilannekuva – Pidä tilannekuva ajan tasalla Secappin keskustelualustalla, avaa videoyhteys ja jaa tiedostoja.
- Analysointi – Secappin tarkistuslistat ja prosessit pitävät kaikki ajan tasalla. Jälkikäteen lokitiedot ja muut olennaiset asiat voidaan koota helposti raportteihin.
Secapp tarjoaa myös työkalut arjen viestintään, dokumentointiin ja raportointiin. Kun näitä toimintoja käytetään säännöllisesti, järjestelmä pysyy tuttuna ja on valmis käytettäväksi myös yllättävissä tilanteissa. Investointi turvallisuuteen maksaa itsensä takaisin jo arkipäivän käytössä, mutta toimii luotettavasti myös kriittisissä häiriötilanteissa.
Secapp häiriönhallinnan työkaluna
Secappin avulla voidaan toteuttaa kriittisiin työtilanteisiin ohjattuja polkuja ja rakentaa hälyttämiseen tehokkaat menettelytavat ennakkoon. Järjestelmään voidaan muun muassa luoda valmiita viestipohjia erilaisiin skenaarioihin, viedä organisaation toimenpidekortit digitaalisiksi tarkastuslistoiksi, sekä rakentaa viestiautomaatioita vastausten perusteella. Lisäksi Secappiin voidaan tallentaa kootusti kaikki turvallisuusdokumentit, kuten suunnitelmat ja toimintaohjeet.
Viestipohjiin lisätään etukäteen muun muassa vastaanottajat, toimintaohjeet ja mahdolliset liitteet, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin tositilanteessa. Odottamattomassa tilanteessa tarkastuslistat auttavat hahmottamaan, mitä toimenpiteitä täytyikään tehdä ja missä järjestyksessä. Järjestelmä soveltuu niin korkean prioriteetin hälyttämiseen kuin MIM-ryhmän koolle kutsumiseen esimerkiksi videopalaveriin.
Nämä ominaisuudet helpottavat MIM-prosesseista vastuussa olevia henkilöitä, jotka voivat kriittisessä tilanteessa keskittyä olennaiseen. He pystyvät olemaan rauhallisin mielin kun he tietävät kuinka tilanne etenee, mistä tiedot löytyvät ja kuka vastaa mistäkin. Myös inhimilliset virheet vähenevät ja liiketoimintaa turvaavat toimet saadaan käyntiin nopeasti.
Usein organisaatiot ovat myös sitoutuneet palvelutasosopimuksiin (Service Level Agreements, SLA) asiakkaidensa kanssa. Näissä sopimuksissa määritellään palvelun laatu ja vastaajat häiriötilanteissa. MIM-tiimi on vastuussa siitä, että nämä vaatimukset täytetään. Jos häiriön hallinta epäonnistuu ja sopimuksen ehdot eivät täyty, organisaatiolle voi aiheutua sakkoja, vahingonkorvausvaatimuksia tai jopa sopimuksen purkaminen.
Muusta IT-infrasta erillinen turvallisen viestinnän kärki
Secapp on erillinen järjestelmä organisaation muusta infrasta, jonka vuoksi se parantaa organisaatioiden toimintavarmuutta myös poikkeustilanteissa. Laajavaikutteisissa häiriöissä organisaatioiden omat infrapalvelut saattavat olla saavuttamattomissa, mutta Secapp säilyttää korkean käytettävyytensä itsenäisenä järjestelmänä. Secappia voisikin kuvailla organisaatioiden IT-hyvinvointia parantavaksi järjestelmäksi.
Esimerkiksi 24/7-palveluhallintaa hoitavilla yrityksillä olisi tärkeää olla käytössään tehokas viestintäratkaisu, joka toimii myös silloin kun omassa infrassa on häiriöitä. Omat palveluhallintajärjestelmät toimivat yleensä hyvin työnjohdollisina työkaluina, mutta Secappilla tilannetta voidaan hoitaa myös silloin, kun muita palveluja on poissa käytöstä. Secappilla on siis oma tärkeä paikkansa yrityksen muusta IT-infrasta irrallisena turvallisen viestinnän kärkenä.
Artikkelia varten on haastateltu Secappin asiantuntijaa Janne Tiaista sekä IT-alalla toimivaa Incident Manageria, joka haluaa pysyä nimettömänä.