Secapp on merkittävä osa ensihoidon arkea ja poikkeustilanteiden johtamista Lapissa

Lapin hyvinvointialue Lapha vastaa ensihoidosta alueella, joka kattaa lähes neljänneksen Suomen pinta-alasta. Napapiirin tuntumassa sijaitseva Lappi käsittää yli 92 000 neliökilometriä arktista aluetta, jossa asutus on harvaa, talvet pitkiä ja olosuhteiltaan haastavia ja etäisyydet jopa satoja kilometrejä. Alueella asuu noin 175 000 ihmistä, mutta erityisesti talvisesonki Rovaniemen, Levin ja Saariselän alueella nostaa väkimäärää kausiluontoisesti, mikä heijastuu myös ensihoidon tehtävämääriin. Lisäksi Meri-Lapin alueella on paljon teollisuutta ja riskikohteita. Nämä edellyttävät ennalta suunniteltua varautumista sekä korostavat toimivan viestintä- ja hälytysjärjestelmän merkitystä.

Secapp otettiin ensi kertaa käyttöön Lapin sairaanhoitopiirissä jo vuonna 2017 ensihoidon töihinkutsuun ja suuronnettomuushälytyksiin korvaamaan aiemmin käytössä olleen tekstiviestijärjestelmän. Secapp oli käytössä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolella, ja Lapin hyvinvointialueen muodostuessa ratkaisut yhdistettiin yhtenäiseksi isommaksi kokonaisuudeksi. Tänä päivänä Secappilla on keskeinen rooli Laphan häiriö- ja poikkeustilanteiden viestinnässä sekä ensihoidon päivittäisessä tiedonkulussa esimerkiksi töihinkutsun osalta.

Lapissa yksittäinen ensihoitotehtävä voi tarkoittaa jopa 500 kilometrin siirtymää. Pitkät välimatkat ja äärimmäiset keliolosuhteet voivat venyttää jo valmiiksi pitkän tehtävän kokonaiskestoa tuntuvasti. Alueella on jo lähtökohtaisesti niukat resurssit, kun huomioidaan ensihoitoyksiköiden pitkät tehtäväsidonnaisuusajat. Hyvin toimivalla viestinnällä sekä töihinkutsulla on suuri merkitys etenkin silloin, kun on kyettävä organisoimaan valmiuteen lisäresursseja nopeasti tai pyrittävä tavoittamaan suuria henkilömääriä kerralla.

Ennen Secappia ensihoidon töihinkutsu hoidettiin omalla tekstiviestipohjaisella järjestelmällä, ja varautumiseen liittyvät hälytyspohjat olivat erikseen Hätäkeskuslaitoksen ylläpidossa. Kahden erillisen järjestelmän käyttö ja hälytyslistojen pitäminen ajantasaisina oli työlästä ja työllisti usein useampaa henkilöä päivitysten yhteydessä. Lisäksi työntekijöiden tuli ilmoittaa pääsystään keikalle soittamalla kenttäjohtajalle, mistä syntyvä puhelinkuorma vei runsaasti aikaa – ja oli suoraan pois tärkeimmästä eli johtamisesta, johon on voitava keskittyä erityisesti suuronnettomuustilanteissa.

– Tekstiviestijärjestelmän aikakaudella soittokierrokset kuormittivat kenttäjohtajaa monipotilastilanne- ja suuronnettomuushälytyksissä todella paljon, ja se oli suoraan pois johtamistyöstä. Secapp poisti tämän ongelman, sillä aiemmin ilman soittokierrosta ei ollut etukäteen tietoa siitä, kuinka moni pääsisi paikalle. Secappista näkee suoraan, kuinka moni on reagoinut hälytykseen ja aikoo saapua paikan päälle, kertoo Lapin hyvinvointialueen ensihoitopäällikkö Matias Wesin, joka oli ottamassa Secappia käyttöön vuonna 2017.

Secappin merkitys konkretisoituu jo viestimäärissä, joita Laphan ensihoitopalveluissa lähetetään pelkästään töihin kutsumiseen liittyen.

– Vuonna 2024 ensihoidon töihinkutsuviestejä lähetettiin 840 kappaletta, mikä tarkoittaa 200 000 tavoitettua vastaanottajaa. Vuonna 2025 jo marraskuussa vastaavat luvut olivat 870 ja 215 000, mikä kuvaa volyymia, jolla Secappin kautta viestitään, Wesin avaa.

Sairaanhoitopiirien yhdistyessä hyvinvointialueen alle syntyi Wesinin mukaan tarve miettiä hälytysmallit uudelleen. Pitkät välimatkat tarkoittavat, että kaikille työntekijöille ei kannata lähettää keikkahälytyksiä koko hyvinvointialueen alueelta. Tämän haasteen ratkaisemiseksi Secappiin rakennettiin Laphan ensihoitoa varten ainutlaatuinen ratkaisu: työntekijät voivat itse valita, mistä kunnista haluavat keikka- ja ylityöhälytyksiä.

Ratkaisu vähentää hälytysväsymystä, tekee hälytyksistä aidosti kohdennettuja ja keventää esihenkilöiden työtä, kun yksittäisten työntekijöiden asetuksia ei tarvitse muuttaa pääkäyttäjien kautta. Malli hyödyttää erityisesti moniroolisia työntekijöitä, kuten ensihoitajia, jotka toimivat myös sopimuspalokunnissa.

– Kun puhelin hälyttää, työntekijä tietää, että hälytys on varmasti tarkoitettu hänelle ja hän voi välimatkan puolesta reagoida siihen. Tämä on ollut työntekijöiden mielestä todella hyvä ominaisuus, Wesin kertoo.

Töihinkutsun lisäksi Secappia hyödynnetään Laphassa myös arjen tiedonkulussa ja poikkeustilanteiden hallinnassa. Secapp on ollut käytössä henkilöstön tiedottamisessa, jolloin esimerkiksi kerran viikossa lähetettävä viikkotiedote on toimitettu Secappin kautta henkilöstön puhelimiin.

Ajan myötä Secappista on tullut osa ensihoidon päivittäisiä prosesseja. Sitä käytetään:

• kiireellisen tiedon välitykseen
• turvallisiin yksikköjen välisiin keskusteluihin
• poikkeustilanteiden tilannekuvan ylläpitoon
• defusing-ryhmien hälyttämiseen.

Muualla hyvinvointialueella Secappia on käytetty esimerkiksi häiriötilannejohtoryhmien hälyttämiseen sekä kotihoidon työn tukemiseen esimerkiksi paikkatietoa ja videokonsultaatiomahdollisuutta hyödyntämällä.

Lapissa poikkeus- ja häiriötilanteet voivat syntyä nopeasti ja vaikuttaa laajasti esimerkiksi yksiköiden toimintakykyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi tietoliikennekatkokset, laajat kelialueet, äkillinen liukkaus tai tilanteet, joissa yksikkö ei pääse etenemään suunnitellusti. Näissä tilanteissa on olennaista, että ensihoitopalvelun johto ja esihenkilöt saavat reaaliaikaisen tiedon palvelua koskettavista häiriö- ja poikkeustilanteista, jotta tilannetietoisuus säilyy yhtenäisenä koko organisaatiossa.

– Tilannetietoisuuden ylläpitämisessä olemme ottaneet Secappin ansiosta ison harppauksen eteenpäin. Nyt tieto ei pirstaloidu puheluihin, vaan pysyy koottuna yhdessä paikassa ja on kaikkien saatavilla, Wesin kertoo.

Secappin käyttöönotto Lapissa eteni vaiheittain, kun järjestelmä otettiin aluksi käyttöön kahdessa erillisessä sairaanhoitopiirissä ja myöhemmin yhdistettiin hyvinvointialueen yhteiseen ympäristöön. Wesinin mukaan suurin työ oli suunnitella hälytysprosessit ja viestintämallit oikein alusta lähtien, jotta järjestelmä palvelisi ensihoidon todellisia tarpeita. Secappilta saatu tuki oli käyttöönotossa keskeisessä roolissa, ja viestipohjat sekä hälytysrakenteet kehittyivät ensimmäisen vuoden aikana vähitellen.

– Käyttöönotossa tärkeintä on panostaa tarve- ja prosessisuunnitteluun. Secapp itsessään on helppo ottaa käyttöön, mutta hälytysprosessin pitää olla mietitty kunnolla, jotta se tukee arkea. Erityisesti suurissa käyttäjämäärissä kokonaiskuormaa helpottaa merkittävästi se, että hälytysmallit ja käyttötavat on suunniteltu valmiiksi jo ennen yhteystietojen massatuontia. Kun suunnittelu tehdään kerralla huolellisesti, käyttöönotto ja hälytysryhmien rakentaminen sujuvat huomattavasti kevyemmin, Wesin korostaa.

Wesin antaa muille organisaatioille käyttöönottoon kolme selkeää vinkkiä:

1. Määrittele tarve tarkasti: “Kun tietää itse, mitä haluaa, Secappin asiantuntijat auttavat löytämään parhaan tavan toteuttaa sen.”
2. Pidä prosessit yksinkertaisina: “Asioita ei tarvitse tehdä vaikeiksi. Kun hälytysviestipohjat ja prosessit ovat selkeitä, sovelluksen käyttäjien toiminta helpottuu merkittävästi.”
3. Huolehdi koulutuksesta ja ylläpitomallista: “Kun ylläpito-osaamista jaetaan organisaatiossa, yhden henkilön ei tarvitse kantaa kaikkea ylläpitovastuuta.”

Kokonaisuudessaan käyttöönotto oli Wesinin mukaan sujuva ja tuki Secappilta oli erittäin hyvää. Hän kuvaa prosessia näin:

“Ei kyllä tarvinnut hakata päätä seinään yksin – tukea sai aina, ja asiat ratkesivat lopulta aina nopeasti.”

Secapp-yhteistyö on jatkunut Lapissa jo vuodesta 2017, ja matkan varrella järjestelmästä on kehittynyt keskeinen osa ensihoidon toimintaa. Wesinin mukaan tärkeää on ollut se, että kehitystyötä tehdään aidosti Laphan tarpeiden näkökulmasta.

– Kun tietää, mitä tarvitsee, Secappilta löytyy asiantuntemus sen toteuttamiseen. Yhteistyö on ollut suoraviivaista ja tukea on saanut aina, kun sitä on tarvittu, Wesin tiivistää.

Tällä hetkellä Laphassa tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää Secappia laajemmin esimerkiksi videokonsultaatiossa ja tilannekuvan jakamisessa toimialojen yli. Yksiköiden pitkät välimatkat ja harva asutus tekevät videon kautta tapahtuvasta hoidontarpeen arvioinnista houkuttelevan: se voi säästää merkittävästi aikaa, resursseja ja turhia siirtymiä.

Lapha tekee tiivistä rajayhteistyötä Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. Esimerkiksi norjalainen pelastushelikopteri voi osallistua henkilön pelastamiseen Lapin erämaasta. Wesinin mukaan mahdollisuutta Secappin hyödyntämiseen tiedonkulun ja paikkatietojen välittämisen osalta on pohdittu. Koska toimintaympäristöt ja haasteet ovat samankaltaisia, mahdollisuudet laajentaa Secappin käyttöä pohjoismaiselle tasolle nähdään lupaavina.

Secappin hyödyt tiivistetysti:

• Secappin töihinkutsuilla tavoitetaan Laphan ensihoitopalvelussa vuosittain yli 215 000 vastaanottajaa.
• Vuonna 2024 Secappin kautta lähetettiin 840 ensihoidon töihinkutsua, ja vuonna 2025 jo marraskuuhun mennessä 870.
• Ensihoitopalvelun työntekijät voivat itse valita, miltä alueilta he saavat hälytyksiä – ominaisuus selkeyttää hälytysten vastaanottajien arkea ja vähentää hälytysväsymystä.
• Secapp kokoaa yhteen ensihoidon tärkeimmät viestintätoiminnot: kiireelliset viestit, turvalliset keskustelukanavat, poikkeustilanteiden tilannekuvan, defusing-ryhmien hälyttämisen sekä häiriötilannejohtoryhmien aktivoinnin.
• Hälytyslistojen ylläpito siirtyi Secappin myötä Hätäkeskukselta organisaatiolle itselleen, mikä tekee hälytyslistojen ylläpitämisestä helpompaa.
• Secappin korkean prioriteetin hälytykset varmistavat tavoittavuuden myös silloin, kun laite on äänettömällä, mikä on erityisen tärkeää Lapissa, jossa viiveet voivat kasvaa pitkien etäisyyksien ja vaikeiden olosuhteiden vuoksi.